Joet ovat rakentaneet sivilisaatioita, kuljettaneet kauppaa ja uurtaneet kanjoneita miljoonien vuosien ajan. Silti edes maailman pisimmän joen tittelistä ei olla yksimielisiä, sillä tulos riippuu siitä, mistä latvahaarasta mittaaminen aloitetaan.
Niili on perinteisesti maailman pisin joki: yleisimmin käytetty pituus on noin 6 650 kilometriä sen kaukaisimmilta latvavesiltä Välimereen. Amazonille annetaan tavallisesti noin 6 400 kilometriä, mutta osa tutkijoista laskee sen pidemmäksi valitsemalla eteläisemmän lähtöpisteen Perun Andeilta.
Kiista ei ratkea helposti, sillä joen alkupisteen määrittely on osin sopimuskysymys. Vesimäärässä Amazon on kuitenkin ylivoimainen: se kuljettaa mereen enemmän vettä kuin mikään muu joki maailmassa.
Euroopan pisin joki on Volga, noin 3 530 kilometriä. Se virtaa kokonaan Venäjällä ja laskee sisämereen, Kaspianmereen. Tonava taas on jokien kosmopoliitti: se koskettaa kymmentä valtiota — enemmän kuin mikään muu joki — ja sen rannoilla ovat pääkaupungeista Wien, Bratislava, Budapest ja Belgrad.
Ranskan Seine on näihin verrattuna lyhyt, noin 780 kilometriä, mutta harva joki on kulttuurihistoriallisesti tunnetumpi. Pariisin halki virrattuaan se laskee Englannin kanaaliin Le Havren satamakaupungin kohdalla.
Aasian pisin joki on Jangtse, noin 6 300 kilometriä ja koko maailman kolmossija. Se virtaa alusta loppuun Kiinassa. Kaakkois-Aasian halki kiemurteleva Mekong taas ruokkii kymmeniä miljoonia ihmisiä Tiibetin ylängöltä Vietnamin suistoon asti.
Afrikassa on pituustilaston kärjen lisäksi myös syvyysennätys: Kongojoen alajuoksulta on mitattu noin 220 metrin syvyyksiä, enemmän kuin mistään muusta joesta. Niilin ja Kongon ohella maanosan suuria jokia ovat muun muassa Niger, Sambesi ja Oranje.
Mississippi laskee Meksikonlahteen New Orleansin eteläpuolella. Yhdessä Missouri-haaransa kanssa se muodostaa Pohjois-Amerikan pisimmän jokisysteemin.
Coloradojoki on uurtanut Grand Canyonia miljoonien vuosien ajan. Noin 2 330 kilometrin pituisen joen vesi käytetään nykyään niin tarkkaan maatalouden ja kaupunkien tarpeisiin, ettei virta useimpina vuosina enää yllä Kalifornianlahteen saakka.
Useimpien mittausten mukaan Niili, noin 6 650 kilometriä. Osa tutkijoista pitää Amazonia pidempänä, sillä tulos riippuu siitä, mikä latvahaara valitaan lähtöpisteeksi.
Amazon — sen virtaama on ylivoimaisesti maailman suurin.
Kaspianmereen, joka on maailman suurin sisävesiallas.
Mississippi–Missouri-jokisysteemi, joka kokoaa vedet suurelta osalta Yhdysvaltoja ja laskee Meksikonlahteen.