Roomassa kävelet kirjaimellisesti historian päällä: katukiveyksen alla lepää kerroksittain antiikin temppeleitä, varhaiskristillisiä kirkkoja ja renessanssipalatsien perustuksia. Kaupunki on ollut tasavallan, keisarikunnan ja katolisen kirkon keskus, ja jokainen aikakausi jätti jälkensä katukuvaan.
Legendan mukaan Romulus perusti Rooman Palatinus-kukkulalle 21. huhtikuuta 753 eaa. surmattuaan kaksoisveljensä Remuksen. Tarun kaksoset kasvatti naarassusi, joka on yhä kaupungin tunnus. Arkeologia kertoo maltillisemman version: kukkuloille syntyi paimenkyliä, jotka kasvoivat yhteen Tiberin ylityspaikan äärellä.
Kuningasajan ja tasavallan kautta Rooma paisui imperiumiksi, joka ulottui laajimmillaan Britanniasta Lähi-itään. Tasavallan tunnus S.P.Q.R. – senaatti ja Rooman kansa – näkyy kaupungissa yhä kaikkialla, vaakunasta katukaivojen kansiin.
Colosseum on antiikin Rooman kuuluisin muistomerkki. Vespasianus aloitti rakennustyöt noin vuonna 70, ja hänen poikansa Titus vihki amfiteatterin vuonna 80 sadan päivän kisoilla. Noin 50 000 katsojaa seurasi gladiaattoritaisteluja ja eläinnäytöksiä.
Colosseumin naapurissa levittäytyy Forum Romanum, antiikin Rooman poliittinen sydän. Pantheonin betonikupoli on kestänyt lähes kaksi vuosituhatta, ja Trevin suihkulähteeseen heitetty kolikko lupaa perinteen mukaan paluun kaupunkiin.
Rooman kupeessa sijaitsee maailman pienin itsenäinen valtio, Vatikaani. Sen sydän on Pietarinkirkko, jonka rakentaminen alkoi 1506 ja kesti yli sata vuotta. Michelangelon suunnittelema kupoli hallitsee yhä kaupungin siluettia.
Pietarinkirkon lisäksi vierailijaa odottavat Vatikaanin museot ja Sikstuksen kappelin freskot – syy, miksi jonot alkavat kertyä jo aamuvarhaisella.
Rooma on myös YK-kaupunki: elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n päämaja sijaitsee Circus Maximuksen kupeessa. Kesällä 1960 kaupunki isännöi olympialaisia, joiden maraton juostiin soihtujen valaisemalla Via Appialla antiikin raunioiden lomassa.
Kaupungin vanhin yliopisto La Sapienza perustettiin jo 1303. Tuoreempaa historiaa edustaa 4. kesäkuuta 1944, jolloin liittoutuneet vapauttivat Rooman ensimmäisenä akselivaltojen pääkaupungeista.
Nykyroomassa asuu noin 2,8 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Italian suurimman kaupungin. Tiber halkoo kaupunkia, ja sen rannoilta nousevat niin antiikin rauniot kuin Trasteveren trattoriat.
Vierailijalle Rooma aukeaa parhaiten kävellen: keskustan nähtävyydet ovat lähellä toisiaan, ja lähes jokaisen kulman takaa löytyy suihkulähde, aukio tai kirkko, jonka takana on barokin mestareiden kädenjälki.
Nimitys Roma Aeterna juontaa antiikin runoilijoilta, jotka uskoivat Rooman kestävän ikuisesti. Lähes kolmen vuosituhannen yhtäjaksoinen historia on pitänyt nimen elossa.
Ei – Vatikaani on itsenäinen valtio Rooman sisällä. Käytännössä rajan ylittää huomaamattaan kävellessään Pietarinaukiolle.
Kolmessa päivässä ehtii tärkeimmät: antiikin Rooman, Vatikaanin ja keskustan aukiot. Viikossakaan kaupunki ei lopu kesken.
Kevät ja syksy ovat miellyttävimmät vuodenajat: heinä–elokuussa helle voi olla tukala ja suosituimmilla kohteilla on pisimmät jonot.