Suomenlahden etelärannalla kohoaa tornien ja punaisten kattojen kaupunki, jossa keskiaikainen muuri ympäröi yhtä Euroopan parhaiten säilyneistä vanhoistakaupungeista. Samalla Tallinna on digiyhteiskunnan edelläkävijä, jossa lähes kaikki asiointi hoituu verkossa.
Tallinnan tarina alkaa 1200-luvulta, jolloin Toompean kukkulalle rakennettiin linna. Kaupungin nimen arvellaan juontuvan sanoista 'taani linn', taanilaisten kaupunki. Vuonna 1285 kaupungista tuli Hansaliiton pohjoisin jäsen, ja Itämeren kauppa toi vaurauden, joka näkyy yhä kauppiastaloissa.
Maailmalla kaupunki tunnettiin vuosisatojen ajan nimellä Reval – vasta Viron itsenäistyttyä 1918 Tallinna vakiintui myös kansainväliseksi nimeksi.
Tallinnan vanhakaupunki hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1997 poikkeuksellisen hyvin säilyneenä keskiaikaisena kauppakaupunkina. Kokonaisuuteen kuuluvat sekä Toompean yläkaupunki että kauppiaiden alakaupunki muureineen ja torneineen.
Raatihuoneentorin laidalla seisoo Pohjois-Euroopan vanhin raatihuone 1300-luvun alkupuolelta, ja kapeat kujat kantavat yhä keskiaikaisia nimiään. Kaupunki ei silti ole museo: torilla juhlitaan niin keskiaikapäiviä kuin joulumarkkinoita.
Kaupungin juomavettä on otettu Ülemiste-järvestä jo 1300-luvulta lähtien. Tarun mukaan järvessä asuva Ülemisten ukko kysyy vastaantulijalta, onko kaupunki jo valmis – väärä vastaus hukuttaisi Tallinnan, joten kaupunki ei koskaan 'valmistu'.
Tallinnan 159,3 neliökilometrin pinta-alaan mahtuvat myös Ülemiste- ja Harku-järvet sekä Aegnan saari, ja hallinnollisesti kaupunki jakautuu kahdeksaan kaupunginosaan. Kesällä 1980 Pirita pääsi olympiakartalle, kun Moskovan kisojen purjehduskilpailut käytiin Tallinnan edustalla.
Tallinnassa kehitetty Skype teki kaupungista käsitteen startup-maailmassa, ja sittemmin Viron pääkaupunki on kasvanut yhdeksi Euroopan vilkkaimmista teknologiakeskittymistä. Entiset teollisuusalueet, kuten Telliskiven luova kortteli ja Noblessnerin vanha telakka, ovat muuttuneet gallerioiden, ravintoloiden ja toimistojen kaupunginosiksi.
Vuonna 2011 Tallinna toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Turun kanssa – sopiva parivaljakko kahdelle Itämeren rantakaupungille.
Helsingistä Tallinnaan pääsee lautalla noin kahdessa tunnissa, ja satamasta kävelee vanhaankaupunkiin vartissa. Noin 460 000 asukkaan kaupunki on kompakti: päivässä ehtii keskiaikaisilta muureilta merenrantaan ja trendikortteleihin.
Parhaiten Tallinna palkitsee, kun sille antaa aikaa – Kalamajan puutaloalue, Piritan rantabulevardi ja Kadriorgin barokkipuisto jäävät päiväristeilijältä helposti näkemättä.
Nopeimmat lautat ylittävät Suomenlahden noin kahdessa tunnissa, ja vuoroja on ympäri vuoden useita päivässä.
Reval oli kaupungin kansainvälinen nimi keskiajalta Viron itsenäistymiseen 1918 saakka. Nimi juontuu ympäröivän muinaismaakunnan, Rävalan, nimestä.
Vanhankaupungin ehtii kiertää päivässä, mutta Kalamaja, Telliskivi ja Kadriorg palkitsevat yöpyjän.
Virossa on käytössä euro, joten suomalaisen ei tarvitse vaihtaa rahaa.