Syyskuussa 1944 Suomi teki rauhan Neuvostoliiton kanssa – mutta rauha maksoi hinnan. Suomen piti ajaa eiliset aseveljensä, saksalaiset, pois maasta. Seurauksena oli sota, joka poltti suuren osan Lappia maan tasalle.
Moskovan välirauha syyskuussa 1944 päätti jatkosodan, mutta se sisälsi ankaran ehdon: Suomen oli riisuttava aseista tai karkotettava kaikki saksalaisjoukot alueeltaan. Neuvostoliitto asetti tiukan aikataulun, ja kun se ei täyttynyt, uhka Neuvostoliiton omasta väliintulosta kasvoi.
Saksalaiset olivat hetkeä aiemmin olleet Suomen aseveljiä samaa vihollista, Neuvostoliittoa, vastaan. Tilanne oli poikkeuksellinen: entiset toverit muuttuivat käytännössä yhdessä yössä vastapuoliksi, vaikka kumpikaan osapuoli ei alun perin halunnut taistella toisiaan vastaan.
Saksa oli varautunut Suomen erillisrauhaan jo keväällä 1944 laatimalla operaatio Birken, joka tähtäsi aluksi turvaamaan pääsyn Petsamon strategisesti tärkeille nikkelikaivoksille. Suunnitelma eteni vaiheittain koodinimillä, jotka viittasivat koivun kaatamiseen.
Kun uusia nikkelivarantoja löytyi Itävallasta, koko Pohjois-Suomen puolustamisen tarve väheni. Lokakuussa 1944 Hitler hyväksyi vetäytymisen Norjaan asti – ja Lappi jätettiin taakse poltettuna maana.
Lapin sodan merkittävin sotatoimi oli suomalaisten maihinnousu Tornion Röyttään 1. lokakuuta 1944, kenraali Hjalmar Siilasvuon johdolla. Isku suunnattiin saksalaisten selustaan, ja se yllätti sekä saksalaiset että Neuvostoliiton.
Taisteluihin liittyy myös kevyempi sivujuonne: suomalaisjoukot löysivät Torniosta saksalaisten alkoholivarastoja, mikä johti laajaan humaltumiseen keskellä taistelua – tapaus tunnetaan nimellä Tornion taikayö. Kahdeksan taistelupäivän aikana kaatui noin 450 suomalaista.
Vetäytyessään saksalaiset noudattivat poltetun maan taktiikkaa: kaikki hyödyllinen tuhottiin, jotta se ei jäisi vihollisen käyttöön. Rovaniemi paloi lokakuussa 1944 lähes täydellisesti, ja Lapin kylissä tuhoutui jopa 95 prosenttia rakennuksista.
Tuhon laajuus oli valtava: lähes 15 000 rakennusta, koko maakunnan noin 3 200 kilometrin tieverkko, satoja siltoja ja tuhansia kilometrejä puhelinlinjoja. Jälleenrakennus kesti vuosia.
Varsinaiset taistelut hiipuivat suurelta osin marraskuuhun 1944 mennessä, mutta viimeiset saksalaissotilaat poistuivat Suomesta vasta 27.4.1945. Sota oli virallisesti käynnissä lähes koko talven, vaikka rintamatoiminta oli jo laantunut.
Pahin jälki jäi maahan konkreettisesti: saksalaiset jättivät Lappiin arviolta 1,2 miljoonaa miinaa ja räjähdettä. Näiden aiheuttamia siviiliuhreja raportoitiin aina 1970-luvulle asti, ja raivaustyö kesti vuosikymmeniä.
Moskovan välirauha syyskuussa 1944 velvoitti Suomen karkottamaan saksalaisjoukot alueeltaan tiukassa aikataulussa. Kieltäytyminen olisi voinut johtaa Neuvostoliiton omaan väliintuloon Suomessa.
Saksalaiset noudattivat vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa ja polttivat kaupungin järjestelmällisesti, jotta mitään hyödyllistä ei jäisi jäljelle.
Varsinaiset taistelut loppuivat pääosin marraskuussa 1944, mutta viimeiset saksalaissotilaat poistuivat Suomesta vasta 27.4.1945.
Kyllä. Saksalaisten jättämät miinat aiheuttivat siviiliuhreja aina 1970-luvulle asti, ja monet Lapin kylät ja Rovaniemen kaupunkikuva rakennettiin kokonaan uudelleen sodan jälkeen.