Alvar Aalto
Suomen tunnetuin arkkitehti muutti niin rakennusten, huonekalujen kuin lasiesineiden muotokieltä. Aallon ura kesti yli 50 vuotta ja vei hänet klassismista funktionalismin kautta omaan, orgaaniseen tyyliinsä.
10 kysymystä
Suomen tunnetuin arkkitehti muutti niin rakennusten, huonekalujen kuin lasiesineiden muotokieltä. Aallon ura kesti yli 50 vuotta ja vei hänet klassismista funktionalismin kautta omaan, orgaaniseen tyyliinsä.
Alvar Aalto syntyi vuonna 1898 pienessä Kuortaneen kylässä Länsi-Suomessa. Viisivuotiaana perhe muutti Jyväskylään, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi ja lähti myöhemmin Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria.
Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään vuonna 1923 ja sai nopeasti toimeksiantoja – hän alkoi tehdä nimeä itselleen jo uransa alkuvaiheessa.
Aallon varhaisvuosia leimasi pohjoismainen klassismi, mutta 1920–1930-lukujen vaihteessa hän ja puolisonsa Aino Aalto tutustuivat kansainväliseen modernismiin, ja tyyli siirtyi funktionalismin suuntaan.
Myöhemmin Aalto kehitti oman synteesinsä, jossa rationaalinen funktionalismi yhdistyi vapaampaan, orgaaniseen muotokieleen – esimerkkinä Viipurin kirjaston aaltomainen luentosalin katto 1930-luvulta.
Aalto ei ollut vain arkkitehti: hän perusti vuonna 1935 huonekaluyritys Artekin yhdessä Aino Aallon, Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin kanssa, ja suunnitteli muun muassa Paimion parantolaa varten kehitetyn Paimio-nojatuolin.
Hänen tunnetuin lasimuotoilunsa, Savoy-maljakko (1936), on yhä Iittalan myynnissä ja yksi maailman tunnetuimmista designesineistä.
Säynätsalon kunnantalo käynnisti 1950-luvun alussa Aallon niin kutsutun punatiilikauden. 1960-luvulla hän laati Seinäjoelle monumentaalisen keskustakokonaisuuden, johon kuuluu muun muassa Lakeuden Risti -kirkko.
Aallon ura vei hänet myös Yhdysvaltoihin, jossa hän toimi professorina Massachusetts Institute of Technologyssa vuosina 1945–1948.
Aallon suunnittelema Finlandia-talo on yksi Helsingin tunnetuimmista rakennuksista, vaikka sen marmorijulkisivu on osoittautunut ongelmalliseksi Suomen ilmastossa.
Vuonna 2010 perustettiin Aalto-yliopisto yhdistämällä Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu – nimi kunnioittaa Suomen tunnetuimman arkkitehdin perintöä.
Aalto suunnitteli rakennusten lisäksi huonekaluja, valaisimia ja lasiesineitä, ja monet niistä syntyivät alun perin tiettyihin rakennusprojekteihin, kuten Paimio-nojatuoli Paimion parantolaan.
1950-luvun alussa alkanut ajanjakso, jossa Aalto käytti runsaasti punaista tiiltä rakennustensa julkisivuissa – Säynätsalon kunnantalo on tämän kauden tunnetuin esimerkki.
Kyllä, sen marmorijulkisivu on osoittautunut huonosti kestäväksi Suomen ilmasto-oloissa, ja marmoria on jouduttu uusimaan useaan otteeseen.
Nimi kunnioittaa Alvar Aallon merkitystä suomalaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle, ja yliopisto yhdistää juuri niitä aloja, joilla Aalto itse vaikutti – tekniikkaa, taloutta ja taidetta.