Kansallisaarteista, kansallisromanttisesta arkkitehtuurista ja maanalaisista taidekupoleista aina fiktiiviseen teollisuusjättiin ja karuun vankila-arkeen – Suomen museokenttä on paljon monipuolisempi kuin Ateneum ja Kiasma.
Suomen kansallismuseon rakennus voitti arkkitehtuurikilpailun 1901–1902 ehdotuksella 'Carl XII', jonka takana olivat Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kansallisromanttista tyyliä edustava rakennus valmistui 1906–1910, ja sen 58-metrinen torni on yhä yksi Helsingin tunnetuimmista maamerkeistä.
Keskihallin Kalevala-freskot – Sammon taonta ja Sammon puolustus mukaan lukien – maalasi Akseli Gallén-Kallela vasta 1928, yli kymmenen vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Ne olivat taiteilijan viimeisiä töitä.
Amos Rex avattiin Lasipalatsin aukion alle elokuussa 2018. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemat näyttelytilat kaartuvat pyöreinä 'kumpuina', jotka nousevat aukiolle valoaukkoina ja antavat koko alueelle uuden ilmeen.
Amos Rexin edeltäjä oli Amos Andersonin taidemuseo, joka toimi mesenaatin entisessä koti- ja toimistotalossa Yrjönkadulla vuosina 1965–2017.
Hämeenlinnan lääninvankila valmistui 1871 Suomen ensimmäisenä sellivankilana ja oli käytössä aina vuoteen 1993 asti. Tyhjentyneisiin tiloihin avattiin 1997 Suomen ainoa vankilamuseo, jossa sellit ja seinäkirjoitukset ovat säilyneet alkuperäisessä, karussa asussaan.
Lahden Radiomäellä toimii Radio- ja tv-museo Mastola vuonna 1935 rakennetussa lähetinasemassa. Radiomäellä sijaitsi jo 1927 Lahden ensimmäinen radioasema, ja nykyinen museo esittelee suomalaisen radio- ja tv-toiminnan historiaa yli 18 000 esineen kokoelmalla.
Museokeskus Vapriikki avautui 1996 entiseen Tampellan tehtaan konepajarakennukseen Tammerkosken rannalla. Nimi juontuu ruotsin sanasta 'fabrik'.
Saman katon alla toimii useita museoita, muun muassa Tampereen luonnontieteellinen museo, Postimuseo, Suomen jääkiekkomuseo ja Suomen pelimuseo.
Uudessakaupungissa vanhassa voimalaitosrakennuksessa sijaitseva Bonk-museo esittelee kuvataiteilija Alvar Gullichsenin luoman fiktiivisen 'Oy Bonk AB' -teollisuuskonsernin historiaa täysin toimintavapaiden, absurdien koneiden kautta.
Suomen Metsämuseo Lusto sijaitsee Punkaharjulla, ei Espoossa – yleinen sekaannus, joka kannattaa muistaa. Museo avattiin 1994 ja toimii metsäkulttuurin valtakunnallisena vastuumuseona.
Gallén-Kallela maalasi Kalevala-aiheiset keskihallin freskot vasta 1928, vaikka rakennus itse valmistui jo 1910 – freskot olivat hänen viimeisiä töitään.
Museon näyttelytilat rakennettiin kokonaan maan alle Lasipalatsin aukion alle, ja niiden katto muodostuu pyöreistä kupoleista, jotka nousevat aukiolle valoaukkoina.
Hämeenlinnan vankilamuseo entisessä lääninvankilassa, joka oli käytössä aina vuoteen 1993 asti ennen museoksi muuttumista.
Uudessakaupungissa sijaitseva museo, joka esittelee taiteilija Alvar Gullichsenin luoman kuvitteellisen 'Oy Bonk AB' -teollisuuskonsernin historiaa täysin toimimattomien, absurdien koneiden kautta.