Suomalaiset designesineet pähkinänkuoressa
Avaruusajan istuin
Eero Aarnion Pallotuoli (1963) syntyi rohkeasta materiaalivalinnasta: lasikuitu mahdollisti täysin pallomaisen muodon, kiiltävän pinnan ja voimakkaat värit tavalla, joka ei ollut aiemmin mahdollista.
Tuoli esiteltiin Kölnin huonekalumessuilla 1966 ja siitä tuli nopeasti yksi 1960-luvun kansainvälisistä muoti-ikoneista – suunniteltu paikoiksi kuten hotellit, lentokentät ja parvekkeet, joissa se suojaa istujaansa tuulelta ja melulta.
Jokainen lintu ainutlaatuinen
Oiva Toikka suunnitteli ensimmäiset lasilinnut Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1972. Käsin puhallettuina jokainen lintu syntyy hieman erilaisena, mikä on tehnyt niistä suositun keräilykohteen.
Toikka suunnitteli urallaan yli 500 erilaista lintumallia. Tuotanto siirtyi Nuutajärveltä Iittalan lasitehtaalle vuonna 2014, ja Nuutajärvellä toimii nykyään myös lintujen digitaalinen hakemisto ja Lintukoto-näyttely.
Väri ainoana koristeena
Kaj Franckin Kartio-lasisarja (1958) syntyi periaatteesta, että väri on ainoa tarvittava koriste. Kartiomaiset, pinottavat lasit valmistetaan puristustekniikalla, jossa sula lasi puristetaan kahden muotin väliin.
Pinottavuus teki Kartiosta erityisen käytännöllisen pienempiinkin koteihin, ja sarja on säilyttänyt suosionsa jo yli 60 vuoden ajan – yksi Suomen pitkäikäisimmistä designklassikoista.
Sulava jää lasissa
Tapio Wirkkalan Ultima Thule -lasisarja (1968) puhallettiin taiteilijan itsensä Sevettijärvellä veistämiin muotteihin. Inspiraationa toimi Pohjois-Suomen sulava kevätjää, joka näkyy lasien epätasaisena, jäisenä pintakuvioina.
Sarjan pintakuviota käytettiin myös Finlandia-vodkan pullon muotoilussa, ja Finnair valitsi Ultima Thulen astiastokseen uudelle Helsinki–New York-reitilleen vuonna 1969.
Kaksi tekniikkaa, sama perinne
Kartio valmistetaan puristamalla, Ultima Thule ja Toikan linnut käsin puhaltamalla – tekniikat eroavat, mutta molemmat kuuluvat samaan suomalaisen lasinvalmistuksen käsityöperinteeseen.
Yhteistä näille kaikille designklassikoille on se, että muotoilija tunsi materiaalinsa läpikotaisin ja onnistui tekemään siitä samalla sekä käytännöllisen että taiteellisesti merkittävän.
Pikafaktat
- Kuka suunnitteli Pallotuolin?
- Eero Aarnio, vuonna 1963.
- Kuka suunnitteli lasilinnut ja mille tehtaalle?
- Oiva Toikka, Nuutajärven lasitehtaalle, alkaen 1972.
- Mikä on Kaj Franckin tunnetuimman lasisarjan nimi?
- Kartio (1958).
- Mistä Ultima Thulen pintakuvio sai inspiraationsa?
- Pohjois-Suomen sulavasta kevätjäästä.
- Mikä materiaali mahdollisti Pallotuolin muodon?
- Lasikuitu.
- Mikä lentoyhtiö valitsi Ultima Thulen astiastokseen 1969?
- Finnair.
Usein kysyttyä
Miksi jokainen Toikan lasilintu on erilainen?
Linnut puhalletaan käsin lasista, ja käsityön luonteesta johtuen jokainen yksilö syntyy hieman erilaisena väreiltään ja muodoltaan.
Mikä ero on puristuslasilla ja käsin puhalletulla lasilla?
Puristuslasi (kuten Kartio) valmistetaan puristamalla sula lasi kahden muotin väliin, mikä mahdollistaa tarkat, toistettavat muodot. Käsin puhallettu lasi (kuten Ultima Thule tai Toikan linnut) tehdään puhaltamalla, jolloin jokainen kappale on hieman uniikki.
Onko Pallotuoli edelleen tuotannossa?
Kyllä, Pallotuoli on edelleen valmistuksessa ja yksi tunnetuimmista suomalaisista huonekaludesigneista kansainvälisesti.
Miksi Ultima Thulea käytettiin myös Finlandia-vodkan pullossa?
Sarjan tunnistettava, jäätä muistuttava pintakuvio sopi hyvin yhteen vodkan puhtaan, pohjoismaisen imagon kanssa, ja siitä tuli osa brändin visuaalista identiteettiä.